Suoraan sisältöön

Näin onnistut kompostoinnissa

Artikkelikuva: Emilia Hoisko / Visit Finland

Vapaa-ajanasunnolla syntyvän kompostoituvan jätteen asianmukainen käsittely on oikea ekoteko. Saat myös oman pienen ’multatehtaan’ mökillesi ja säästät selvää rahaa, kun voit käyttää kukkapenkkiin tai kasvimaalle tulevina vuosina oman mökin multaa kompostista sekä säästät jätteenhoitokustannuksissa. Riippuen millainen vapaa-ajanasuntosi on, mökillä syntyvän voi jakaa käytännössä kolmeen osioon: käymäläjätteeseen, keittiöstä syntyvään biojätteeseen sekä mökkipuutarhan kasvijätteeseen.

Mistä kompostoinnissa on kyse? Voit auttaa luontoa mökilläsi järjestämällä hyvät toimintaolosuhteet jätteitä hajottavilla pieneliöille, joita ovat muun muassa bakteerit, sienet, lierot sekä muut tehokkaat pieneliöt. Oikein toimiva kompostointi ei synny vahingossa, vaan sen perusvaatimukset ovat sopiva kosteus, lämpö, happi ja ravinteet. Näihin sinä voit siis vaikuttaa omalla toiminnallasi. Hyvin toimiva kompostori on siisti ja hajuton, jonka lopputuloksena on muheva maanparannusaine.

Mitä kompostoriin saa laittaa? Riippuen kompostorista voit laittaa sinne mökkipuutarhasta esimerkiksi ruohosilput, rikkakasvit, syksyn lehdet, oksasilput sekä mökin käymäläjätteet ja keittiöstä ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet ja kahvinporot. Tutustu tarkemmin täältä mitä eri kompostoreihin saa laittaa ja mitä ei.

Kompostorin hoitaminen on myös hauskaa mökkipuuhaa ja on todella mielenkiintoista seurata kompostoitumisprosessia. Kompostoitumisprosessi käynnistyy vasta sitten, kun sopivaa jätettä on riittävästi ja muut kompostoitumisen perusedellytykset täyttyvät. Voit ostaa kompostereja esimerkiksi mökkialueesi rautakaupasta tai puutarhasta - paikallisten yritysten käyttäminen on myös kestävää mökkeilyä.

Kuva: Harri Tarvainen / Visit Finland

Muista nämä kompostoinnissa:

  • Sopiva hiilen ja typen suhde on tärkeä. Pieneliöt tarvitsevat hiiliyhdisteitä energiansa tuottamiseen ja typpeä solujensa rakennusaineeksi.
    • Hiiltä on runsaasti eloperäisessä jätteessä, joten kompostoriin kannattaa laittaa lehtiä, puuhaketta, olkia tai heinää.
    • Typpeä kompostoriin saa vihreistä kasvinosista, jota saat esimerkiksi ruohonleikkuu- ja kitkentäjätteistä, lannasta ja virtsasta.
    • Kannattaa ottaa käyttöön erilaiset kompostiherätteet ja -kuivikkeet, jotka auttamaan muun muassa pitämään yllä hiilen ja typen suhdetta.
  • Kompostoria tulee täyttää aktiivisesti, jotta pieneliöille on ravinteita.
    • Jos kompostin toiminta pysähtyy ja tila kompostorissa alkaa loppua, voidaan kompostimassaan tuoda ravinteita ja ulkopuolista energiaa.
  • Kompostorin tulee saada riittävästi happea.
    • Huolehdi, että kompostimassa on kuohkea.
  • Kuivuus on kompostin pahin vihollinen eli myös riittävästä kosteudesta on huolehdittava.
    • Jos puristat kompostia nyrkissä, tulee siitä irrota muutama pisara vettä. Jos vettä valuu sormien lomasta, on komposti liian kostea. Kosteutta pitää tasapainossa erilaiset kompostikuivikkeet, jotka imevät kosteutta sekä hajua. Kuivikkeessa on myös typpeä, joka on hiilen paras kaveri.
    • Muurahaiset kompostissa viittaavat kuivuuteen.
  • Lämpötilan tulee olla myös oikea ja siihen vaikuttaa kompostorin lämpöeristys. Etenkin ympärivuotiselle vapaa-ajan asunnolle kannattaa hankkia lämpöeristetty kompostori.
    • Toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä 30–50 asteeseen ja korkeimmillaan se voi nousta jopa 85 asteeseen. Ei kannata säikähtää siis lämpöaaltoa, joka kompostorista tulee kun aukaiset kannen.
    • Sekoita kompostia maltilla, sillä kylmällä ilmalla sekoittaminen jäähdyttää kompostoria. Talvella riittää, että kompostin pintakerrosta möyhitään noin kerran kuussa.

Jäikö joku asia mietittymään kompostoinnissa? Voit lähettää meille kysymyksen täältä, haluamme helpottaa vapaa-ajanasukkaiden elämää täällä Etelä-Savossa.