Suoraan sisältöön

Kausiasukasvaltuuskunta

Tietenkin parhaasta mökkeilyn maakunnasta Etelä-Savosta löytyy Kausiasukasvaltuuskunta

Nomen est omen! Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan nimi vaihdettiin kausiasukasvaltuuskunnaksi vuoden 2022 alussa. Nimi kuvaa jo nykyistä tilannetta, mutta erityisesti se on enne tulevasta. ”Mökkiläisten” ja muiden monipaikkaisten ihmisten merkitys kasvaa yhä suuremmaksi.

Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta piti historiansa ensimmäisen kokouksensa 15.9.2006. Siihen aikaan valtuuskunnassa oli sekä seudulla vakituisesti asuvia ihmisiä, joilla oli täällä myös vapaa-ajanasunto, että muualla Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Muutama heistä oli valtakunnanpolitiikan vaikuttajia.

Nykyään jäsenten on oltava kausiasukkaita, joiden vakituinen osoite ei ole seudulla. Jäseniltä odotetaan erityisesti sitoutumista eikä niinkään yhteiskunnallista asemaa. Kuntien virallisena elimenä valtuuskunta on edelleen ainutlaatuinen koko maassa.

Toiminta-alueellaan kausiasukasvaltuuskunnan tehtävä on kaksisuuntainen. Toisaalta se kertoo näkemyksensä ja tekee ehdotuksia kuntien päättäjille kausiasumisen edellytysten parantamiseksi, toisaalta innostaa kausiasukkaita osallistumaan yhä enemmän kylän, kunnan ja seudun elämään. Valtuuskunnalla on toki kolmaskin tarkoitus ja suunta: se pyrkii sekä toimielimenä että jäsentensä kautta vaikuttamaan valtakunnan päättäjiin.

Kausiasukas on seudun kannalta paljon enemmän kuin rahaa tuova kuluttaja. Parhaimmillaan kausiasukas antaa osallistumisellaan tietojaan, taitojaan ja kontaktejaan Mikkelin seudun hyväksi.

Valtuuskunta kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa. Se saa ajankohtaista tietoa kuntien ja yritysten hankkeista, ottaa kantaa valitsemiinsa aiheisiin ja seuraa kuntien strategioiden toteutumista kausiasukkaiden kannalta. Kuntien johdon ja valtuuskunnan yhteys on mutkaton Mikkelin seudun seutuvaliokunnan jäsenten osallistuessa säännöllisesti valtuuskunnan kokouksiin.

Tutustu Kausiasukasvaltuuskuntaan Mikkelin kaupungin sivuilta.

Kuva: Visit Saimaa

Kuva: Visit Mikkeli

Kausiasukasvaltuuskunnan edustajien yhteystiedot

Voit olla heihin yhteydessä, jos jokin askarruttaa mökkiseudullasi.

Marko Röhr

marko.rohr@matilarohr.com

Oskari Auvinen

oskari.auvinen@kangasala.fi

Kotikunta: Kangasala

Olen aktiivinen Juvan kausiasukas, vuodesta 1999 alkaen. Mökki on meidän perheelle tärkeä rentoutumisen paikka, täynnä mielekästä tekemistä ja rentoutumisen mahdollisuuksia.

Juvan kunta palvelee kausiasukkaita sujuvasti: lupapalvelut pelaa, jätehuolto sujuu ja aina kesän kynnyksellä kotiin saapuu kunnan mojova infopaketti kaikista kesän mahdollisuuksista. Ja kun vielä ottaa huomioon uutukaisen Juva Appin, joka kulkee kännykällä mukana koko ajan, ei voi kuin kiittää ja kumartaa.

Kausiasukkaana ja valtuuskunnassa mukana olevana saan mahdollisuuden välittää näkemyksiä ja ehdotuksia eteenpäin, vaikuttaen siihen että vapaa-aika Mikkelin seudulla on entistäkin toimivampaa.

Juva on minulle maailman paras paikka, heti Kangasalan jälkeen.

Heini Kauravaara

heini.kauravaara@hotmail.com

Kotikunta: Tuusula

Tervehdys kaikille Juvan kausiasukkaille! Nimeni on Heini Kauravaara ja olen toiminut Juvan kausiasukasvaltuuskunnan edustajana vuodesta 2020 lähtien. Asumme perheeni kanssa Tuusulassa ja mökkeilemme täällä Juvan Lautealassa vuonna 2016 valmistuneessa kakkoskodissamme. 

  

Olen viettänyt lapsuudesta asti aikaa Juvan Ollikkalassa isovanhempieni maatilalla, joka nykyisin on vanhempieni kesäpaikka. Viihdymme Juvalla monestakin eri syystä. Täällä on kaunis luonto, marjaisat metsät, puhtaat järvivedet ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet lapsille ja aikuisille. Pidän myös paljon kesällä järjestettävistä toritapahtumista, joissa on mahdollisuus tutustua paikallisiin pientuottajiin sekä iloisiin Juvalaisiin. 

 

Koska Juva on yksi vilkkaimmista kesän kohtaamispaikoista, uskon, että yhdessä kehittämällä tapahtumia ja mieleenpainuvia elämyksiä, teemme alueesta yhä houkuttelevamman myös kausiasukkaille. Verkostoituminen kannattaa ja mikäli haluat olla kehittämässä ja ideoimassa mökkikuntamme tapahtumia, olethan yhteydessä. Viihdytään yhdessä Juvalla!

Kai Kaasalainen

kai.kaasalainen@gmail.com

Ari Saukko

ari.saukko@saukko.fi

Teemu Jama

teemu.jama@aalto.fi

Kotikunta: Espoo

Olen alun perin Etelä-Saimaan kasvatti. Synnyin 70-luvulla Lappeenrantaan Saimaan rannalle. Sittemmin moninaisten polkujen kautta olen päätynyt rakentamaan saunani Luonterille. Koulutukseltani olen arkkitehti ja ammatiltani tutkiva kaupunki- ja kiinteistökehityskonsultti. Rakastan siis kaupunkeja, kun ne ovat aitoja kooltaan. Kooltaan aito kaupunki voi olla pieni tai suuri, mutta sen kulmat on rakennettu ajansaatossa paikallisten tarpeidensa kokoiseksi. Aitoon kaupunkiin kuuluu myös luonto ja lähimaaseutu kylineen. Suomessa on tällaisia kaupunkeja useita, joiden toivoisin niiden kukoistavan yhdessä kotimaisen maaseudun ja lomalaisten kanssa. Yksin harva pärjää. Mikkeli on yksi näistä ja yhdessä Saimaan kanssa yksi upeimmista!

Valtuuskunnassa toivon voivani edistää ja tuoda ideoita seudun elinvoiman aitoon kehitykseen yhdessä täyspaikallisten ja meidän puolpaikallisten kanssa.

Pekka Karhunen

pekka.karhunen@uta.fi

Tuomas Santasalo

tuomas.santasalo@tuomassantasalo.fi

Kotikunta: Helsinki

Olen ollut valtuuskunnan jäsenenä toiminnan alusta alkaen. Sitä ennen olin ollut mukana Anttolan kunnan kauppapalveluiden kehittämisessä. Valtuuskunta tarjosi laajemman mahdollisuuden osallistua Mikkelin seudun palveluiden kehittämiseen. Valtuuskunnan jäsenenä olen neljästi ollut tekemässä seudun vapaa-ajanasukkaiden palvelututkimusta. Tämä on ollut luontevaa työni puolesta, kun olen kolmisenkymmentä vuotta kehittänyt suomalaisten kaupunkien keskustoja, niiden palveluita ja kaupunkielämää. Kehittämisen kohteena ovat olleet niin Mikkeli, Pieksämäki, Mäntyharju, Anttola kuin muutkin kunta- ja kaupunkikeskustat ympäri Suomea.

Kesäasukas olen neljännessä polvessa. Äitini isovanhemmat ostivat torpan kesäkäyttöön vuonna 1916 ja suku on siitä lähtien viettänyt kesiään Mutasenkylässä, kukin sukupolvi omalla tavallaan. 

Kesäasukkaana olen viettänyt kaikki kesäni enemmän tai vähemmän Anttolan mökillä. Kesänvietto täällä on ollut luonteva osa elämääni ja vastapaino helsinkiläisyyteeni, jossa on minun kotini ja juuret. Oma panokseni mökkiläisyyteeni on ollut yli satavuotiaan torpan kunnostaminen vastaamaan nykyhetken tarpeita. Olen panostanut kestävämpään mökkielämään käyttämällä puulämmitystä ja aurinkosähköä. Myös lapsemme ja lapsenlapsemme ovat omaksuneet sen, että mökkielämä on hitusen erilaista ja rauhallisempaa kuin kaupunkielämä.

Martti Ämmälä

martti.ammala@fimnet.fi

Olen mökkeillyt Ristiinan Suurlahdessa vuodesta 2005. Saimaan rannalle minut ja perheeni vetivät kalliorannat ja puhtaat vedet. Hyvin on viihdytty ja juurruttu, vaikka savolaisia sukujuuria ei minulla tai vaimollani ole.

Olen ollut valtuuskunnan jäsen vuodesta 2012 lähtien. Valtuuskunnan tehtävänä on olla kausiasukkaiden edustaja, edunvalvoja ja vaikuttaja alueen kuntien virkamiehiin ja poliittiseen päätöksentekoon.  Valtuuskunta on aktiivinen seutukunnan vesiensuojelu ja ympäristöasioissa. Valtuuskunta toimeenpanee toistuvia kyselytutkimuksia mm kausiasukkaiden terveys-, tapahtuma ja kauppapalveluiden käytöstä. Tulokset julkaistaan ja annetaan palveluntuottajien käyttöön.

Haluan edistää kausiasukkaiden yhteistyötä vakiasukkaiden kanssa, koska molemmille ryhmille on tärkeää, että paikalliset palvelut ja tapahtumat säilyvät elinvoimaisina ja että mm. alemman tieverkon kunnosta pidetään huolta. Haluan myös pitää huolta siitä, että soteuudistuksen toimeenpanossa kausiasukkaiden palvelutarpeet ja niiden käyttöoikeus huomioidaan.

Mökkiläinen: käytä paikallisia palveluja ja osallistu tapahtumiin. Viestitä epäkohdista ja edistettävistä asioista kausiasukasvaltuuskunnalle.

Vesa Vihriälä

vesa.vihriala@helsinki.fi

Kotikunta: Helsinki

Olen ollut Mäntyharjun kesäasukas 17 vuoden ajan ja vuoden verran kausiasukasvaltuuskunnassa. Etsimme alun perin kesämökkiä Pohjanmaalta Lappajärven itärannalta, koska olemme vaimoni kanssa molemmat kotoisin Vimpelistä. Kun sopivaa ei alkanut löytyä ja ajomatka Helsingistä on kesälläkin 4,5 tuntia, ajatus siirtyi johonkin lähempänä sijaitsevaan paikkaan. Mäntyharju valikoitui sattumalta. Juolasveden rannalta tuli myyntiin 50-luvulla rakennettu talo, joka sijaitsi mukavasti juuri rajaksi asettamamme 2 tunnin ajomatkan sisällä. Joulukuussa 2004 tehtiin kaupat ja seuraavana keväänä alkoivat remonttihommat.

Vaikka paikkakunnan valinta oli sattuma, lopputulos on ollut jopa enemmän kuin odotimme. Mäntyharjun mökistä on tullut meille toinen koti, vaikka onkin käytössä vain huhtikuusta lokakuuhun. Kauniit maisemat, puhdas vesi, erinomaiset melontamahdollisuudet, oma rauha, mutta hyvät palvelut lähellä, Salmela ja kaikki sen tapahtumat, Ilokuvat, Miekankosken kahvila, Repoveden kansallispuisto, Mikkeli sopivalla etäisyydellä sadepäiväretkille ja paikkakunnalle pääsee myös junalla ja bussilla.

Itselleni ja arvelisin että muillekin kausiasukkaille tärkeintä ovat käytännön asioiden sujuminen, sopivasti virikkeitä tarjoavat harrastusmahdollisuudet ja hyvä huolenpito ympäristöstä. Kuten edellä totesin, mielestäni monelta osin nämä asiat ovat oikein hyvin Mäntyharjulla (jääräpäisenä pohjalaisena en vielä ole oikein saanut inessiivimuotoa suuhuni sopimaan, vaikka paikkakuntalaiset taitavat asua Mäntyharjussa).

Aina toki on kehitettävää. Yksi ovat laajakaistayhteydet.  Omalle kulmallemme olemme juuri saaneet aika kovalla hinnalla valokuituyhteydet. Olisi tärkeää löytää keinot kohtuuhintaisten yhteyksien saamiseen kaikille mökeille. Ilman niitä etenkin nuorten ja työikäisten pidempi kausiasuminen Etelä-Savossa jää tarpeettoman vähäiseksi. Mutta ovat yhteydet tärkeitä myös kaltaisilleni työuran maaliviivoilla oleville. Myös ympäristön siisteys on tärkeä. Useimmat meistä pitänevät omat nurkkansa hyvässä kunnossa, mutta tienvarsien ja muiden ei-kenenkään maiden hoidossa on usein toivomisen varaa. Ehkäpä me kausiasukkaat voisimme tehdä jotain vaikkapa talkoilla?

Lasse Wikman

Olen Lasse Wikman, kirjoitan työkseni lauluja, juttuja ja käsikirjoituksia. Minulla on mahdollisuus olla Mäntyharjulla paljon, koska etätyömahdollisuudet mökilläni ovat mainiot. Olen ollut Kausiasukasvaltuuskunnassa kaksi kautta.

Minusta on tärkeää, että viestit kulkevat molempiin suuntiin. Kun paikallinen yhteisö voi hyvin, niin silloin myös kausiasukkaat voivat hyvin. Keskustelu, ymmärrys ja uudet ajatukset ovat kehityksessä tärkeitä. Kannattaa ajatella ja kokeilla rohkeasti ja avoimesti kaikkea uutta.

Paikalliset asukkaat ja mökkiläiset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, josta kaikki hyötyvät. Se on mahdollistanut esimerkiksi sen, että Mäntyharjun palvelut ovat kunnan kokoa suuremmat. Tiedottamista ja tiedon kulkua voi aina parantaa. Se, että tieto on jossain olemassa, ei vielä takaa sitä, että sen voi löytää.  Tämän ymmärtäminen on tärkeää.

Haluaisin vaikuttaa siihen, että palveluiden tarjoajat ja mökkiläiset kohtaisivat vielä paremmin toisensa.
Yksi hyvä tapa on käyttää paikallisia tuotteita ja palveluita monipuolisesti. Niitä on tarjolla, jos se kannattaa. Se kannattaa, jos niitä käytetään riittävästi. Yhtälö on kaiken kaikkiaan aika yksinkertainen. Paikallisuus on valttia. Kaikki osapuolet hyötyisivät siitä, jos oppisimme käyttämään vaikkapa remonttipalveluita mökkikauden ulkopuolella. Se vaatii meiltä kaikilta asennemuutosta, mutta se jakaisi työt tasaisesti ympäri vuoden. Tällä hetkellä moni yrittäjä tuskailee sitä, että kesällä on tilauskirjat täynnä, mutta talvella ne ovat vajaita. Toivoisin myös sitä, että pienet kunnostustyöt löytäisivät tekijänsä. Voisiko saman päivän aikana hoitaa useamman keikan samalta suunnalta? Hommat tulisivat tehtyä ja se olisi kaikille kannattavaa. Miten torin saisi sykkimään vielä enemmän ja vielä kauemmin, eikä pelkästään kesällä.

Kausiasukkaat tuovat kuntaan piristysruiskeen ja se näkyy varsinkin kesällä. Mäntyharjulla on satoja erikokoisia järviä, se luo leimansa koko kuntaan. Ulkoilumaastot ovat monipuolisia ja hyvin hoidettuja.
Erilaisia urheilumahdollisuuksia on paljon tarjolla. Salmela on kirkonkylän keuhkot, jolla moni asia hengittää. Kirkonkylän maisema on idyllinen. Kaksi kesäteatteria valmistaa joka vuosi ammattimaisia esityksiä. Mäntyharju on kaunis paikka.

Olen viettänyt kesiäni Mäntyharjussa yli 50 vuotta. Se on muuttunut vuosien aikana, mutta niin olen minäkin. Olen juurtunut tänne ja saanut paljon ystäviä. Mäntyharju on toinen kotini. Suosittelen kaikkia lähtemään mukaan erilaisiin toimintoihin ja olemaan aktiivinen. Kannattaa ottaa riski ja rakastua mäntyharjulaisiin ihmisiin, puhumattakaan tästä hienosta paikasta, jota kutsun omaksi kyläkseni.

Lasse Wikman

Sami Karhu

karhunsami65@gmail.com

Kotikunta: Järvenpää

Olen ollut Mikkelin seudun kausiasukasvaltuuskunnassa vuodesta 2020. Kausiasukasvaltuuskunnassa toimimisessa on tärkeää nähdä tulevaisuus, jossa kaikki me Etelä-Savossa elämäämme elävät ihmiset muodostamme yhteen pelaavan yhteisön. Vakinaisten asukkaiden ja kausiasukkaiden elämä nivoutuu yhteen eikä eron tekeminen ole erityisen kiinnostavaa. Koitan toimia sen puolesta, että näin tapahtuu toimivan yhteydenpidon ja arjen rakentamista kautta. Meillä on Etelä-Savossa tilaisuus rakentaa toimiva ja elinvoimainen tulevaisuus. Otetaan kaikki mukaan.

Olen Kausiasukasvaltuuskunnassa Pertunmaan edustajana. Pertunmaa on mainio mökkipaikkakunta muutoinkin kuin luontonsa vuoksi. Palvelut ja liikenneyhteydet ovat korkeatasoisia. Yhteys kunnan johtoon on toimiva Pertunmaa-valtuuskunnan kautta. Minua kiehtovat alueen hyvät retkeilyreitit ja kehittyvät etätyöpisteet. Laiturilla-brändin tunnetuksi tekeminen on nyt ajankohtaista.

Olen mökkeillyt Pertunmaalla vuodesta 2004. Olen avannut enemmänkin mökkisuhdettani Laiturilla-blogissa.

Aulis Pitkälä

aulis.pitkala@gmail.com

Ilkka Juva

ilkka.j.juva@gmail.com

Kotikunta: Helsinki

Harrastukset sytyttivät halun päästä Saimaan rannalle. Vuonna 1985 löysimme veljeni kanssa sopivat naapuritontit Puumalasta. Noin kolmikymppisen helsinkiläisnuorukaisen kaikkivoipaisuudella päätökset sujuivat suitsait. Ajatus oli tehdä kirjoitustöitä myös etänä, vaikkei sellaista sanaa silloin tunnettu, ja joka tapauksessa kiinnittyä vahvasti Puumalaan ja Etelä-Savoon.

Niin on käynyt, että kutsun itseäni puumalalaisen puolikkaaksi. Vietän suurin piirtein puolet ajastani Puumalassa, osallistun seudun elämään eräiden luottamustoimien ja laajenevan tuttavapiirin kautta. Osallistun, en erakoidu.

Valtuuskuntavuosia on takana kuusi. Tänä aikana raja vakinaisten asukkaiden ja kausiasukkaiden välillä on lähes kadonnut. Valtuuskunnalla on siinä omat ansionsa. Enemmänkin voidaan vielä saada aikaan.

Liike-elämä ymmärtää kausiasukkaan asiakkaana, mutta ei vielä voimavarana esimerkiksi yritysten hallinnossa, neuvonantajana tai kumppanina. Kuntien ja muiden edunvalvojien tulisi tehdä tavoitteellisemmin töitä monipaikkaisuuden puolesta. Ja toisin päin; kausiasukkaiden kannattaisi osallistua enemmän kylän, kunnan, seudun ja maakunnan kehittämiseen. Itse siinä on viime kädessä saava osapuoli.

Puumala on ”Suomen kaunein”, Saimaa yksi maailman suurimmista järvistä hienoimmista saaristoista, päämajakaupunki Mikkelillä on ainutlaatuinen historia. Ja ihmiset ovat ”mahottoman” mukavia. Kun asioiden mittavakaavakin on hallittavan kokoinen, kaiken minkä teemme toisille teemme myös itsellemme.

Ulla-Maija Paavilainen

ullam.paavilainen@gmail.com

Kotikunta: Helsinki

Puumalasta on 27 mökkeilyvuoden aikana tullut minulle toinen koti, oikeastaan mielentila. Olen kasvanut maalla, mutta syntynyt kuivalla ja tasaisella alueella, joten järviluonnon keskellä eläminen tarjoaa minulle kirjailijana ja toimittajana jatkuvaa ihmettelyn aihetta ja inspiraatiota vuodenajasta toiseen. Sitä sanomaa olen puolisavolaisena vienyt eteenpäin niin pääkaupunkilaisille kuin läntisen Suomen asukkaille.

Etelä-Savo on ottanut meidät hyvin vastaan. Puumala on monissa asioissa edistyksellinen ja vapaa-ajan asukkaat huomioiva kunta ja matkailukohde. Kannattaa heittäytyä juttusille rohkeasti kaikkien kanssa, kysyä palveluita ja käyttää niitä. Ihmissuhteet ovat sopeutumisessa tärkeintä ja lopulta suurin rikkaus, mitä ihmisellä voi olla. Siksi haluan edistää etenkin vakituisten asukkaiden ja kausiasukkaiden välistä yhteistyötä ja –henkeä. Tietoa pitää olla, mutta lopulta tunne ratkaisee.