Mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi

Haaveiletko muutosta mökille vakituisesti? Pitkäaikainenkin tilapäinen asuminen vapaa-ajanasunnolla on lain mukaan sallittua, mutta sinun tulee olla kirjoilla siellä, missä asut vakituisesti. Rakennusluvassa on määritelty rakennuksen käyttötarkoitus ja sen tulee olla kaava-alueella kaavan mukainen. Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii lähes aina asunnon käyttötarkoituksen muutoksen, ja poikkeusluvan päättää mökkikuntasi.

Vuosittain Suomessa muutetaan noin 300–400 vapaa-ajanasuntoa vakituisiksi asunnoiksi, ja määrä on kasvanut viime vuosina. Mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi edellyttää aina lupamenettelyä. Ennen kuin lähdet toteuttamaan muutosprosessia, kannattaa miettiä, täyttääkö oma vapaa-ajanasuntosi muutoksen edellyttämät vaatimukset. Vapaa-ajanasunnon on oltava teknisesti siihen sopiva: energiatehokkuus, eristykset sekä talous- ja jätevesiasiat on oltava rakennusmääräysten mukaiset. Tontin koon tulee olla riittävä. Kannattaa huomioida myös se, että mökkitontille tulee mahtua paloauto – turvallisuus, esteettömyys ja tieyhteydet siis otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksessa.

Prosessin helppous ja kesto riippuvat kohteesta. Käyttötarkoituksen muutoksessa mökkikunta huomioi muutoksen vaikutuksen voimassa olevaan kaavaan. Rakennuspaikasta ja kaavoitustilanteesta riippuen lupahakemus ratkaistaan joko poikkeamispäätöksellä ja/tai rakennusluvalla. Mikäli rakennus sijaitsee vapaa-ajan asumiseen tarkoitetulla tontilla, on ensin haettava poikkeamispäätös. Tässä tutkitaan rakennuspaikkaa ja sen soveltuvuutta ympärivuotiseen käyttöön. Jos kaava mahdollistaa ympärivuotisen asumisen, poikkeamismenettelyä ei tarvita. Tarvittaessa rakennustarkastaja tekee katselmuksen paikan päällä.

Mökkikunnissa on hieman eroavaisuuksia käyttötarkoituksen muutoksen käsittelyssä. Kannattaa muistaa, että kiinteistöt ovat aina yksilöitä ja lupamenettely koostuu useista eri tekijöistä. Hyvänä nyrkkisääntönä on, että vapaa-ajanasunto pitää muuttaa vastaamaan valmistumisvuotensa asuinrakennuksen vaatimuksia. Kannattaa tarkistaa vaatimukset oman kunnan rakennusvalvonnasta ja olla heihin yhteydessä suoraan.

Muutosprosessia varten tarvitset useita erilaisia dokumentteja, selvityksiä ja todistuksia. Näitä ovat muun muassa:

• Energiaselvitys, joka sisältää myös energiatodistuksen. Selvityksen sisällön tulee olla sellainen, että sitä voidaan hyödyntää kiinteistön käyttötarkoituksen muutosprosessissa. Selvityksessä eritellään esimerkiksi energiakulutus, lämpöhäviöt sekä lämmitys- ja jäähdytysteho. Tarvittaessa energiaselvitykseen sisältyvät toimenpide-ehdotukset, joiden avulla saavutetaan energiamääräysten vaatimukset.

• Rakennuslupa ja siihen tarvittavat liitteet. Näitä ovat esimerkiksi lainhuutotodistus, ote kaavasta tai ympäristökartta, asemapiirros, rakennuspiirustukset, selvitys jätehuollosta, perustamis- ja pohjaolosuhdeselvitys sekä pohjatutkimus.
• Lupahakemukseen liitetään lomake, jossa ilmoitetaan rakennushankkeesta naapureille ja kysytään heidän suhtautumistaan muutokseen.

Usein on niin, että vapaa-ajanasuntoa tulee hieman remontoida. Muutostöiden vaatimukset tulevat rakennuslaista. Ne koskevat energiaratkaisuja, esteettömyyttä ja asumisen turvallisuutta yleensä. Joskus muutostöiden kustannukset saattavat nousta niin korkeiksi, että kiinteistön käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön ei ole järkevää. Vaikka remontoinnista tulee kuluja, saat myös vähän säästöjä esimerkiksi kiinteistöverotuksessa. Vakituisessa asuinrakennuksessa kuntien kiinteistövero on usein pienempi kuin vapaa-ajanasunnoissa. Verotuksessa voi olla kuntakohtaisia eroja, voit tutustua mökkikuntasi kiinteistöverotilastoihin täältä.

Lue lisää käyttötarkoituksen muutoksesta:

• Solmu-hankkeen nettisivuille on koottuna vinkkejä muutosprosessiin sekä Mikkelin seudun kuntien rakennusvalvonnan yhteistiedot.
• Savonlinnan kaupungin nettisivuilta löydät vinkkejä muutosprosessiin Savonlinnan seudulla ja täältä löydät Savonlinnan rakennusvalvonnan yhteystiedot.