Julkaistu 25.12.2021
Saimaannorpan salaperäinen talvi
Saimaan tummissa vesissä sukelteleva saimaannorppa on monelle vapaa-ajanasukkaalle tuttu mökkinaapuri. Vaikka norppia näkee pääasiassa sulanveden aikaan, moni norpan elämälle keskeisistä tapahtumista sijoittuu keskelle talvea ja tapahtuu jään alla, katseilta piilossa. Mitä tämä salaperäistä hiljaiseloa viettävä viiksiniekka oikein touhuaa talvipakkasilla?
Elämää jään- ja lumenalaisessa hiljaisuudessa
Saimaannorpat varautuvat talveen syömällä tavallista enemmän. Ne kerryttävät hylkeille ominaista ihonalaista rasvakerrosta eli traania, jonka avulla norpat selviävät talven kylmyydestä. Moni norppanaaras on erityisen pyöreässä kunnossa, sillä emot syövät kahden edestä valmistautuessaan synnyttämään talven keskellä.
Saimaan jäätyessä norpat raapivat kynsillään jäähän hengitysreikiä, joita ne ylläpitävät pitkin talvea. Hengitysreikien verkosto kirjoo norpan reviiriä luotojen ja saarten läheisyydessä. Saattaapa norpalle kelvata happiryyppyyn myös ihmisen tekemä avanto. Ennen eristävän lumikerroksen tuloa norpat puhaltelevat jään alle ilmataskuja, joiden avulla hengitysreikä ei jäädy umpeen yöpakkasillakaan.
Jään paksutessa ja peittyessä lumeen, saimaannorpat ryhtyvät kaivuuhommiin. Ne kaivavat itselleen lumenalaisia onkaloita luotojen ja niemien rantakinoksiin. Norpan lumiluola on yleensä pituudeltaan parisen metriä ja leveydeltään toista metriä. Luolat eivät kuitenkaan näy päällepäin, sillä onkalon sisäänkäyntinä toimiva avanto on piilossa lumen alla. Luolia on kahdenlaisia: makuupesiä, joissa urokset ja kuutittomat naaraat viettävät yönsä, ja poikaspesiä, joihin kuutit syntyvät.
Kuutti kasvaa kinoksen suojissa
Emot käyvät imettämässä kuuttejaan helmi-huhtikuussa lumipesän kätköissä. Tämä on tärkeää aikaa kuuteille, joiden ainoa tehtävä nyt on kasvaa. Kuutit pyöristyvätkin hurjaa vauhtia emon rasvaisen maidon avulla. Onnistunut imetys vaatii kuitenkin rikkumatonta rauhaa, sillä emot ja kuutit ovat hyvin herkkiä ulkomaailman häiriöille.
Toistuvat imetyksen keskeytykset voivat johtaa siihen, ettei kuutti ehdi kerryttää riittävästi traania ennen toukokuussa tapahtuvaa vieroitusta. Tällöin kuutin mahdollisuudet selvitä ensimmäisestä elinvuodestaan ovat heikot. Myöhemmin kesällä pienikokoiseksi jäänyt, nälkiintynyt kuutti voi tarttua kalastajan verkkoihin helpon saaliin toivossa, eikä heikkouttaan enää jaksakaan taistella itseään vapaaksi.
Emo jättää kuutin välillä yksin pesään, etenkin pariutumisajan koittaessa. Kun synnytyksestä on kulunut kolmisen viikkoa, naaraat ovat jo valmiita parittelemaan uudelleen. Uusi kuutti alkaa kuitenkin kehittyä emon kohdussa vasta myöhemmin kesällä, jolloin naaraat voivat keskittyä saattamaan jälkikasvunsa maailmalle ja ehtivät toipumaan imetyksestä.
Vaikka kuutti pystyy sukeltamaan jo pienestä pitäen, vaatii todellisen hädän, että se poistuisi suojaisasta pesästään nopeaa pulahdusta enempää. Kuutti laajentaa emon kaivamaa onkaloa joko leikin vuoksi tai vaiston ohjaamana. Se kaivaa käytäviä eri suuntiin, ja lopputalvesta pesä voikin olla usean eri kammion muodostama sokkelo. Useasta onkalosta on hyötyä, jos peto, kuten kettu, yhyttää kuutin olinpaikan. Tällöin kuutilla on mahdollisuus paeta toiseen osaan kaivamaansa sokkeloa.
Talviajan niksit saimaannorpan mökkinaapureille
Tärkein nyrkkisääntö norpan talviaikaisen rauhan turvaamiseksi on välttää liikkumista luodon ja niemien rantojen tuntumassa, olitpa liikkeellä moottorikelkalla, mönkijällä, suksilla tai jalan. Näin voit olla varma, ettet tule vahingossa häirinneeksi norpan imetysrauhaa. Myös koira on syytä pitää jäällä liikkuessa kytkettynä tai muuten ulottuvilla, jottei se pääsisi kaivelemaan kinoksia. Vaikka karvakuono itse ei tekisi kuutille pahaa, voi kettu löytää pesälle koiran jäljissä.
Voit lukea tarkemmat ohjeet, miten välttyä häiritsemästä norppaa, Etelä-Savon ELY-keskuksen uunituoreesta esitteestä.
Saimaannorpan ystävä voi myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi apukinosten kolaamiseen tai pesälaskentoihin. Apukinoksia tarvitaan, kun talvista tulee yhä vähälumisempia, sillä kuutin ei ole hyvä syntyä avojäälle. Pesälaskentoja toteutetaan kevättalvella huhtikuussa. Otollisin laskenta-aika kestää viikon tai kaksi. Apukinoksista ja pesälaskennoista vastaa Metsähallitus.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee jatkuvaa työtä saimaannorpan ja muiden asukkaiden hyväksi. Voit lukea saimaannorpan suojelusta enemmän viraston verkkosivuilta. Etelä-Savon ELY-keskus osallistuu yhteistyössä Metsähallituksen ja muiden kumppanien kanssa Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hankkeeseen, johon voit tutustua Metsähallituksen verkkosivuilla.
Sonia González López, viestintäasiantuntija
Jouni Koskela, luonnonsuojeluasiantuntija
