Julkaistu 11.03.2022
Mökkiläisen tarina: keväästä pitkälle syksyyn mökkeileminen on elämäntapa ja harrastus
Mikkelin Pitkäjärvellä mökkeillessä nautitaan siitä, että elämä mökillä luonnon keskellä on erilaista kuin kotona. – ’Mökkiläisen tarina’ on Laiturilla-blogin uusi juttusarja, jossa tutustumme Etelä-Savon mökkeihin ja niiden onnellisiin asukkaisiin. Tarinat ovat mökkiläisten itse kirjoittamia ja, kuten voi huomata, niistä välittyy rakkaus parhaaseen mökkiseutuun – Etelä-Savoon.
Pitkäjärvellä mökkeilee viisikymppinen pariskunta ja vajaan vuoden ikäinen Elli Welsh Corgi Pembroke. Mökillä vierailee Mikkelin lähisukulaiset, muut sukulaiset sekä laaja joukko ystäviä.
Mökkeily on meille keväästä syksyyn elämäntapa ja harrastus. Aloitamme kauden pääsiäisestä Mikkelissä ja lopetamme sen toisella kesäpaikallamme lokakuun lopussa. Erityisesti nyt korona-aikana olemme viettäneet jopa puolisen vuotta maalla – toki välillä kotona käyden. Uskon, että tämä tapa jatkuu. Vietämme aikaa landeillamme niin paljon kuin mahdollista. Mökkeily tarkoittaa meille myös mökistä huolehtimista. Teemmekin itse siellä erilaisia ylläpitoon liittyviä hommia sekä tarpeen vaatiessa myös korjauksia ja remontteja. Isommat hommat jätämme kuitenkin suosiolla seudun ammattilaisille – kuten mökkitalkkarillemme Pasille.
Olen kotoisin Mikkelistä ja vanhempani hankkivat mökkitontin Vatilasta Pitkäjärveltä jo 1980-luvun alussa. Nuorempana mökkeily ei niinkään kiinnostanut ja se olikin lähinnä vanhempieni puuhaa. Isäni kuoltua äitini jatkoi aktiivista mökkeilyä, samoin sisareni perheineen – äitini ja siskoni molemmat asuvat edelleen Mikkelissä. Me puolestamme mökkeilimme 1990-luvun alussa Salon seudulla mieheni vanhempien kesäpaikalla ja kävimme vain muutamia kertoja vuodessa Pitkäjärvellä.
Vuoden 1996 pääsiäisenä saimme ystäväpariskunnan kanssa idean viettää pääsiäinen Pitkäjärvellä. Siitä saakka olemme näin tehneet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi keväällä 2020 Uudenmaan koronasulku esti pääsiäisenä mökille pääsyn. Näiden pääsiäisten myötä laajensimme käynnit helatorstaille ja kesälomaksi – ja nyt koronan myötä aloitimme laajemman mökillä olon, jota aiomme siis mahdollisuuksien mukaan jatkaa myös tulevaisuudessa.
Mikkeli on siis syntymäkaupunkini ja kiitos viisaan isäni hän rakensi mökin vain muutaman kilometrin päähän lapsuudenkodistani. Mökki sijaitsee Mikkelin kaupungissa, vaikka sitä ei heti uskoisi. Meille pääsee jopa taksilla pihaan saakka ja kaikki hankinnat voimme tehdä paikan päällä Mikkelissä, joten meidän ei tarvitse ”raijata” kaikkea kotoa mukana. Mikkelin palvelut ovat meille riittävät ja Mikkelihän on loistava kesäkaupunki, josta on helppo suunnata muualle Itä-Suomeen.
Tutustu täältä millainen Mikkeli on mökkikuntana.
Huomioimme mökkeilyssä myös kestävän mökkeilyn. Mökillämme on sähköt, jotka laitettiin 1990-luvun alussa. Hyvä niin, koska ne ovat ehdottoman tärkeät etätyön kannalta. Mökillemme rakennettiin varaava takka vuonna 2014 ja ilmalämpöpumppu meillä on ollut keväästä 2018 lähtien. Olemme muutenkin uudistaneet mökkiä tarpeitamme vastaavaksi. Käyttöveden saamme Pitkäjärvestä ja juomaveden haemme muualta, emme siis tarvitse mitään erikoisia jätevesiratkaisuja. Biovessa meillä on ollut jo vuodesta 2005 lähtien ja kompostoimme kaiken, mitä voimme. Silvastin jätekeskus saa sitten muut roskat, koska emme polta jätteitä landella. Polttopuut saamme omalta maalta. Suosimme lähiruokaa, hallin tarjontaa ja REKO-jakeluja. Ostan tuotteita myös suoraan tuottajilta ja kasvatan itse yrtit.
Nautin siitä, että elämä mökillä on erilaista kuin kotona
Mökillä työpäivän päätyttyä olen suoraan luonnon keskellä ja Elli-koira saa nauttia vapaana olosta. Saamme sienet ja marjat mökin pihasta. Mikkeliin on lyhyt matka ja siellä on myös riittävä ravintolatarjonta. Lähisuvun tapaaminen sujuu mökiltä paremmin kuin kotoa, kun he asuvat kaikki Mikkelissä tai Itä-Suomessa.
Suosittelenkin lähtemään mökkeilyyn avoimin mielin – kaikki ei voi olla kuin kotona ainakaan vanhemmalla mökillä, eikä mielestäni pidäkään olla. Kannattaakin miettiä voiko selvitä ilman kaikki kodin mukavuuksia ja kestää sitä, että mökillä on aina jotain tekemistä. Nimittäin, jos mökin jättää muutamaksi vuodeksi ilman huolenpitoa, löytää varmasti kyseiset hommat edestään ja joutuu todennäköisesti tekemään ne jopa vaikeamman kautta.
Me nautimme siitä mitä mökki, sen lähimaastot sekä Mikkeli ja muu Itä-Suomi meille tarjoavat. Olemme valmiita pitämään mökistä huolta kuten äitini teki aikoinaan. Mökin pihalla paimenkoiramme voi olla vapaana ja nauttia erilaisesta ulkoilusta kuin kotona hihnan päässä.
Sienihulluina lähimetsien sienisato kevään korvasienistä syksyn suppilovahveroihin, on meille suuressa roolissa mökkeillessä. Vähintään joka toinen päivä suuntaamme yhdessä tai erikseen katsomaan sieniapajat, joita ei tietysti tiedä mukaan muu kuin siskoni – hän hoitaa ne sitten poissa ollessamme. Elli-koira on tietysti metsässä mukana, kuten kaikessa muussakin. Tänä keväänä hän aloittaakin sieni-nosen eli sienikoiran koulutuksen, jotta saadaan hänestä avustaja meille sienihulluille.
Vinkit sujuvampaan mökkeilyyn:
- Huomioi, että mökillä pitää lähes aina tehdä jotain. Jos et itse pysty tai halua, käytä paikallisen mökkitalkkarin apua. Kannattaa varautua siihen, että mökin ylläpito maksaa.
- Hyödynnä lähiseudun tuottajien ja muiden ammattilaisten tarjonta.
- Huomioi myös naapurit – äänet järven rannalla kantavat yllättävän pitkälle.
- Pidä koira omalla tontillasi, jos annat sen olla vapaana.
Anne Soikkeli – mökkiläinen ja syntyperäinen mikkeliläinen