Suoraan sisältöön

Julkaistu 13.10.2020

Markus Tykkyläinen: Nouseva maaseuturomantiikka monipaikkaisen asumisen muutosvoimana

Helsinkiläinen Ylioppilaskunnan laulajat julkaisi mieskuorosovituksenaan Leevi and the Leavingsin Pohjois-Karjala-laulun. Laulun video on levinnyt kulovalkean tavoin sosiaalisessa mediassa muutamissa päivissä. Videon kuvakieli nostaa suomalaiskansallisia maisemia, ihmisten arjen hetkiä, ominaispiirteitämme ja merkillisyyksiämme karun viehättävällä tavalla esille.

Meneillään olevaa pandemiaa seurannut elämän hidastuminen, kasvokkaisten sosiaalisten kontaktien väheneminen ja etätyön kasvu ovat monella johtaneet oman luontosuhteen vahvistumiseen. Moni urbanisoitunut nuorempi aikuinen on keväästä jatkuneen poikkeusolosuhteen aikana ei pelkästään vahvistanut luontosuhdettaan vaan solminut suhteen luontoon ensimmäistä kertaa. Sosiaalinen media on täyttynyt kesällä päivityksistä, joissa nuoret perheet ovat ulkomaanmatkojen sijaan tutustuneet kauniiseen kotimaahamme ja mahdollisuuksien mukaan suunnanneet katseitaan perheiden ja sukujen kotiseuduille, maaseudulle.

Tämän päivän nuorille aikuisille vanhempien tai isovanhempien kotiseudut maaseudulla eivät enää leimaudu 1960- ja 1970-lukujen suuren työttömyyden ikävällä leimalla. Aikoinaan suurten ikäluokkien nuorille ei löytynyt koneiden tehostamassa maatalouden perustuotannossa leipää, oli vaikeaa rakentaa omaa elämää ilman työtä. Urbanisoituminen ja teollisuuden vahva nousu tarjosivat pelastusta itsenäisen elämän rakentamiseen. Maaseudulta paettiin paremman elämän toivossa kaupunkeihin.

Korona-aikana sosiaalisen median päivityksissä ihmiset ylpeydellä lisäävät kuvia etäkonttoreista maaseudulla, vapaa-ajanasunnoissa, laiturilla tai veneissä. Nyt halutaan rikastaa omaa henkilöbrändiä monipaikkaisuudella sekä suhteella maaseutuun ja luontoon.

On tapahtumassa murros maaseudun arvostuksen kohoamisessa. Tämä murros on jotain sellaista, jonka havainnointi tilastoin tulee pitkällä viiveellä. Mutta jolla on silmät, se näkee.

Jotain jo tilastoistakin näemme. Järvi-Suomen alueella alueellisen sähkönsiirtoyhtiön siirretyn sähkön määrä nousi välittömästi poikkeusolosuhteiden käynnistyttyä vuoden 2020 maaliskuussa. Huhtikuusta elokuuhun vapaa-ajanasuntojen sähkön käyttö lisääntyi 16,7 %. Tämä kertoo monipaikkaisen asumisen noususta. Monipaikkaisen asumisen lisäys sähkön käytössä on kompensoinut yritystoiminnan ja teollisuuden sähkön käytön putoamista.

Järvi-Suomen Energia Oy:n toiminta-alueella on yli 40 000 vapaa-ajanasuntoa. Niiden energianlaskutustiedoista näemme, että kolmasosa näistä on pääkaupunkiseutulaisten omistuksessa, kolmasosa on muualta Suomesta ja kolmasosa on alueella vakituisesti asuvien omistuksessa.

Meidän kaikkien alueen toimijoiden tulee pitää huomion keskipisteessä alueen houkuttelevuuden lisääminen. Siinä on jo tähän mennessä hyvin tehdyn työn lisäksi paljon hyvää tehtävissä.

Kilpaillussa yritystoiminnassa keskeistä on asiakaskokemuksen johtaminen. Hyvät kokemukset vahvistavat asiakassidosta, ja asiakkaasta voi saada omissa sidosryhmissään yrityksen puolestapuhujan. Meidän pitää kehittyä monipaikkaisen asumisen asiakaskokemuksen parantamisessa. Tämä tarkoittaa syvenevää ymmärrystä siitä, mitä monipaikkainen asukas tarvitsee viihtyäkseen. Asiakaskokemuksen parantaminen tarkoittaa palvelutarjonnan ja asioinnin helpottamista mielellään proaktiiviseen suuntaan.

Asiakaskokemuksen johtamisen teemasta avautuu kokonainen avaruus monipaikkaisen asumisen teemassa. Nostan tässä vain yhden asian esiin. Tarvitsemme alustatalouden sovelluksen, joka paikkatietoon ja oppivaan asiakasprofilointiin perustuen pystyisi ennakoimaan mökkeilijän tarpeita ja tarjoamaan ennakoiden ratkaisuja alueen pienyrityksiltä. Etelä-Savon yrityskenttä muodostuu pienistä yrityksistä ja on kovin sirpaleinen. Todellisuutta on kohtaanto-ongelma palveluja tuottavien pienyritysten ja mökkeilijän tarpeiden välillä. Alustatalouden hyödyntäminen olisi ratkaisu tähän kohtaanto-ongelmaan.

Alustaratkaisun myötä myös kunnat voivat tiivistää yhteydenpitoaan kuntataloudelle tärkeiden mökkeilijöiden kanssa. Ja mikä parasta, teknologisen ratkaisun syntyminen palvelisi myös vakituisten kuntalaisten elämän rutiineja. Yhden palvelun ympärille on maailmalla syntynyt alustatalousratkaisuja, esimerkiksi taxiyritys Uber tai asuntojen vuokraamiseen Airbnb. Ihmisten valmiudet digitaalisten alustojen käyttöön ovat korona-aikanakin parantuneet. Miksemme loisi monipaikkaista asumista palvelevan alueellisen digitaalisen alustan, joka samalla palvelisi myös matkailijoita ja alueen vakituisia asukkaita?

Nousussa oleva maaseuturomantiikka ei tarkoita paluuta historiaan. Se rakentuu sellaisten elementtien varaan, joita ei historiassa ollut. Maakuntien tulevaisuuden elinvoimassa monipaikkainen asuminen on tärkeä tekijä. Tämä elinvoima ei toteudu ilman määrätietoista asiakaskokemuksen kehittämistä ja digitaalisuutta eri muodoissaan. Nyt on murros käynnissä. Tartutaan sen tuomiin mahdollisuuksiin.


Markus Tykkyläinen
toimitusjohtaja
Suur-Savon Sähkö Oy

Jaa kirjoitus