Julkaistu 16.02.2022

Elina Moskari: Elämyksenä talvimökkeily – oma avantopaikka Saimaalla

Mökkiaamut alkavat pulahduksella Saimaaseen — kaikkina vuodenaikoina. Aamu-usva leijuu hiljaisena lepäävän Saimaan yllä. Vedän pipon korviin. Sujautan avantotossut jalkaan, kääriydyn pyyhkeeseen ja tepsuttelen kirpeän pakkasilman halki kohti ikiomaa avantopaikkaani.

Kaupallinen yhteistyö: Laiturilla

Avantotarinani juuret ovat syvällä Itä-Helsingissä. Eletään vuotta 2007. Istun Rastilan leirintäalueen saunassa — Myllypuron Mursujen sekasaunavuorolla. Olen serkkuystäväni houkuttelemana kokeilemassa viileään veteen pulahtamista. Tuohon aikaan avantouinti oli pienen piirin harrastus. Mielestäni vähän outojen tyyppien laji. Silti avantouinti kiehtoi ja uteliaisuus vei voiton. Päätin lähteä kokeilemaan, miten oma keho ja mieli reagoivat viileään veteen. Sujautin avantotossut jalkaan. Seurasin epävarmoin askelin serkkuani. Hän hengitti lempeän rauhallisesti ja askelsi kohti jäistä Rastilan uimarannan laituria. Ohi lipuvan metron matkustajat tuskin aavistivat, millaisen kokemuksen äärellä olin. Laskeuduin kylmään veteen. Serkkuystäväni sanat täyttivät mieleni, "Hengitä, sä pystyt siihen. Hengitä!"

Mursujen saunavuoro oli kohtalokas. Siellä syttyi rakkauteni lajiin. Viileästä vedestä tuli ystäväni, jonka perässä saatoin päätyä mökkeilijäksi juuri Etelä-Savoon.

Yksi oman mökin keskeisimmistä hankintakriteereistä oli ympärivuotinen käytettävyys - sekä unelma omasta avantopaikasta. Olimme valmiita joustamaan monista muista kriteereistä, mutta emme avantopaikasta. Palataan kevättalveen 2019 – siihen hetkeen, kun vuosia kytenyt mökkikuume roihahti rakkaudeksi. Silmiini osui sattumalta kiinnostava mökki-ilmoitus oikotie.fi -palvelussa. Parin päivän varoitusajalla saimme sovittua treffit kiinteistövälittäjän kanssa kohteeseen. Etelä-Savossa oli luminen talvi. Tie mökille oli auraamaton, lunta reiteen asti. Kahlasimme mieheni ja kiinteistövälittäjän kanssa katsomaan mökkiä.

Lukuvinkki: muistilista mökin ostamiseen.

Kohtasimme ensimmäisen kerran punaisen tönön kylmänä ja kirkkaana talvipäivänä. Mökki loisti kilpaa kevätauringon kanssa. Tontin ja mökin sijainti antoivat olettaa, että oma avantopaikka olisi mahdollista perustaa ilta-auringon suuntaan. Sydämessäni läikähti. Mökin vaatimattomuus ja edessä olevat remontit tuntuivat houkuttelevalta mahdollisuudelta. Sisimmässäni tunsin, että oma avantopaikka oli löytynyt.

Lapsuuden mökkimuistoihini liittyy vahvasti vanhempien vaatimaton saarimökki Itä-Suomessa. Mökki oli täysverinen kesämökki, ilman mitään mukavuuksia - eikä mökkiä käytetty talvisin. Muistan, kuinka jo lapsuudessa kaipasin seikkailuja valkoisen lumen keskellä. Syvempää yhteyttä suomalaiseen talveen ja kokemuksia vuodenaikojen ihmeistä. Lapsuuden talvet Helsingissä olivat mukavia, mutta kaipuu syvemmälle luontoon eli minussa jo lapsena. Talvimökkeilyn kaipuun syvät juuret ulottuvat lapsuuteni varhaisiin muistoihin.  

Oma mökki on kosketuspintani Saimaan ainutlaatuiseen luontoon

Löysin Saimaan rannalta oman avantopaikkani. Suhteeni talvimökkeilyyn on syventynyt lempeästi talvi kerrallaan. Saimaan rannalla mökkeily talviaikaan tuntuu hetkittäin kuin eläisi itsekin talviunessa. Ympäristön hiljaisuus on taianomaista. Lumipeitteen paino saa kuuset kumartelemaan. Talvisessa metsässä voin kuulla, miltä hiljaisuus kuulostaa. Jää on peittynyt lumipeitteen alle. Tyynen hiljaisuuden rikkoo uteliaan otuksen tummat suuret silmät, jotka nousevat esiin jään reunalta. Saimaannorppa!

Aamut alkavat mökillä lähes poikkeuksetta pulahduksella Saimaaseen – kaikkina vuodenaikoina. Aamu-usva leijuu hiljaisena lepäävän Saimaan yllä. Kello on seitsemän. Heräilen maisemakonttorissa uuteen päivään keskellä kauneinta talvea. Vedän pipon korviin. Sujautan avantotossut jalkaan, kääriydyn pyyhkeeseen ja tepsuttelen pakkasilman halki kohti jäähän sahattua aukkoa, ikiomaa avantopaikkaani. Ympäröivät lumikinokset tekevät aamusta äänettömän. Hengitän muutaman kerran syvään ja laskeudun avantoon. Tunnen kuinka hitaat, syvät hengitykset rauhoittavat kehon ja mielen. Tämä on minun hetkeni. Tyhjyyden tila, jossa keho, mieli ja sydän sulautuvat saumattomasti yhteen.

Koen valtavaa kiitollisuutta, että saan jakaa talvimökkeilyn elämyksiä lasteni kanssa. Olemme tehneet luistelukentän omaan rantaan. Luistelu järven jäällä tarjoaa maagisia hetkiä, kun kirkkaan jään alla näkyy hiekkarannan pohja. Ulkona vietetyn talvipäivän kruunaa nuotiopaikalla paistetut makkarat ja nenäpunaisena siemailtu lämmin kaakao. Puusaunan syleilyssä on kiitollista lämmittää pakkaspäivän huurteet kehosta. Aurinko vaipuu mailleen horisontissa. Talvipäivän syvin elämys syntyy, kun saan vaipua avantoon laskevan auringon tahtiin.

Talvimökkeily luo omia haasteita muuttuvien olosuhteiden takia. Toisaalta pienet asiat muuttuvat merkityksellisiksi. Kun istun ulkohuussissa 20-asteen pakkasessa, tuntuu lämpöistuin peffan alla ruhtinaalliselta luksukselta.

Onnistunut talvimökkeily syntyy suunnitelmallisuudesta

Listaan alle oivalluksiani talvimökkeilystä. Laitan kantapään kautta opitut niksit jakoon, jotta sinä voit nauttia simppelistä talvimökkeilystä onnistuneesti. Mieti mökin soveltuvuus talvimökkeilyyn. Miten mökki on eristetty? Millainen on mökin lämmitysmuoto?

7 vinkkiä talvimökkeilyyn kantovesimökillä:

• Pieni peruslämpö (yli 5 astetta) suojelee eristetyn mökin rakenteita ja tekee mökkeilystä miellyttävämpää.
• Varmista mökin saavutettavuus. Paikallinen auramies on kullanarvoinen kontakti!
• Tee kulkureitit toimiviksi. Varaa mökille hyvä lumilapio, -kola tai lumentyönnin.
• Täytä puuvarastot hyvissä ajoin. Varmista kesällä puuklapien riittävyys talvikaudelle.
• Kompostoiva ulkohuussi kannattaa tyhjentää syksyllä. Näin varmistat huussin käytettävyyden myös pakkaskuukausina.
• Hanki otsalamppu! Otsalamppu on mökkeilijän paraskaveri pimeään vuodenaikaan.
• Panosta hyvään kairaan ja jääsahaan! Nauti avannosta (jos mökki on veden äärellä ja terveydentila sallii kylmäaltistuksen).

Millainen suhde sinulla on talvimökkeilyyn?

Elina Moskari, Villa Sulona

Laiturilla-brändilähettiläs Saimaan rannalta