Julkaistu 27.04.2022

Anne-Mari Behm: tarinoita ja sieniä saaristosta

Pihlajaveden saaristo on minulle merkityksellinen alue. Minulla on Ahvionsaaressa veljeni kanssa yhteinen mökki, isäni kotitila sijaitsee samassa saaressa. Isäni suvun juuret tulevat Pietolansaaresta. Sukulaisiani on elänyt näissä saarissa 1600-luvulta saakka. Mökkinä meillä on Ahvionsaaren entisen kansakoulun opettajan Viktor Räsäsen rintamamiestalo, kaunis talo saaren etelärannalla.

Voitko kertoa tarinoita vanhoista ajoista?

Historia, tarinat ja elämän kerroksellisuus ovat aina kiinnostaneet minua. Alli-tätini tarinointi vanhoista ajoista ja erityisesti isoisoäidistäni Heta-Maria Mielikäisestä ovat jääneet lämpiminä lapsuusmuistoina mieleeni. Pelattiin ikkunan ääressä iltaisin ruutupaperilla laivanupotusta ja Alli kertoi tarinoita. Käytiin uimassa lehmien kanssa samassa hiekkalahdessa ja kerättiin metsämansikoita pellonreunalta kivien lomasta. Lapsuudessani saareen tultiin aina kun mahdollista, äitini kasvimaata hoitamaan sekä marjoja keräämään ja isäni tekemään metsätöitä.

Opiskeluaikana isäni heitti minulle ja veljelleni pommin, ”ostin teille tuon rannalla olevan talon mökiksi”. Viisautta, sanoisin jälkikäteen. Hän sitoi meidän saareen ja mökkeilyyn oman talon kautta. Silloin kauhistutti, parikymppiseltä mökkeilyn ihanuus oli unohtunut ja remontti kuulosti kalliilta ja työläältä. Yhdessä tontille rakennettiin kaikenlaista ja olosuhteet paranivat. Joidenkin vuosien kuluttua huomasin viihtyväni pienten lasteni kanssa viikkokausia mökillä.

Aikuisena ymmärsin, että Alli-tädin tarinat vanhoista ajoista katoavat, en osaa kertoa vanhoista ajoista samalla tavalla lapsilleni. Lapset halusivat kuitenkin kuulla niistä. Mietin pitkään, miten saisin tarinat talteen. Muutamien mutkien kautta sain käsiini Sääminkiseuran keräämän haastatteluaineiston, jossa Pihlajaveden saarissa asuneet kertovat omakohtaisia tarinoita 1900-1960 -lukujen elämästä saaristossa. Tein aineistosta podcastsarjan yhteistyössä Sääminkiseuran, Tapani Innasen ja Matti Muhosen kanssa. Tarinoita Saimaalta -podcastsarja oli syntynyt. Tarinat jatkuvat, suunnittelemme kirjaa yhdessä Tapanin kanssa.

Tarinoissa haastateltavat kertovat arjestaan veden saartamissa saarissa ennen teitä, autoja, sähköä ja puhelinta. Mukana on tarinoita esimerkiksi jääteistä, laivoista, markkinoista, sodasta, hevosista, viljelystä, ruoan laitosta, synnytyksistä, saunoista ja huvilaelämästä. Tarinat antavat perspektiiviä tähän päivään, tämän päivän huoliin ja murheisiin, töihin ja tekemisiin. Nämä ovat niitä tarinoita, joita mummot ja papat ovat kertoneet lapsenlapsilleen iltaisin ikkunan ääressä.  

Sisävesisaariston erityinen kulttuuriperintö

Pihlajaveden saaristo on erityinen paikka myös Suomen mittakaavassa, tämän kaltaisia vuosisatoja asuttujen sisävesistön saarien rykelmää ei montaa ole Suomessa, jos yhtään. Saaristoon on kehittynyt omanlainen kulttuurinsa. Ennen tieverkoston kehittymistä nykyisiin mittoihin, saaristossa oltiin pääväylien varrella kehityksen ytimessä. Liikkuminen vettä pitkin oli helpompaa kuin maata pitkin. Tämä näkyy saarien kyläkulttuurien kehittymisenä, vaurautena ja edistyksellisyytenä.

Pihlajaveden isot saaret kuten Partalansaari, Viljasaari, Kesamonsaari, Muhasaari, Kokonsaari, Ahvionsaari, Ritosaari, Pietolansaari, Kongonsaari, Laukansaari, Pellossalo, Pesinki, Saukonsaari ja Tuohisaari ovat olleet asuttuja jo vuosisatoja. Joistakin saarista on löytynyt merkkejä asutuksesta kivikaudelta lähtien eli 2000-3000 vuotta sitten saarissa on jo ollut asutusta ja reittejä kulkijoineen.

Myöhemmin 1900-luvulla saarien välillä kulki kesäisin yhteysalus, omat veneet ja talvisin jäätiet mahdollistivat sujuvan liikkumisen saarten välillä ja kaupunkeihin. Jäätiereitistö on vielä tänäkin päivänä laaja ja ahkerassa käytössä. Tänä vuonna jääteillä on näkynyt myös ilahduttavasti pyöräilijöitä. Savonlinnasta pääsee noin 50 kilometrin rengasreitille tai Rantakaartilasta Kesamonsaareen jääteitä ja saariteitä pitkin 20 kilometriä. Riihisaaren museo kerää parhaillaan aineistoa Pihlajaveden saariston kulttuuriperimästä, jatkossa siellä on luvassa näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia.

Lossilla toiseen todellisuuteen

Minulle Ahvionsaaren lossimatka on siirtymäriitti, arjen huolet jäävät mantereen puolelle, kiire sulaa hartioilta ja uudet ajatukset täyttävät mielen. Mietin sieniasioita, marjojen keruuta, muikkujen savustusta, kasvimaata ja kukkapenkkien perkuuta, talon remonttitarpeita. Sellainen tekee ihmiselle hyvää, antaa perspektiiviä arjen asioihinkin. Lapseni ovat kasvaneet teineiksi ja heillä on omat menonsa.

Viime syksynä olin pitkästä aikaa mökillä yksin, saunoin, paljuilin ja laitoin itselleni ihanaa ruokaa sekä latauduin.  Nukuin laiturilla monta yötä ja katselin tähtiä ja kuuntelin veden liikettä. Tämä on luksusta minulle, lämmin makuupussi, hyvä patja, raikas syksyinen ilma ja tähdet. Koira oppi tekemään pesän itselleen makupussin jalkopäähän, nenä vain pilkisti vetoketjun raosta. Mitään ei kuulu. Lepakot lentelevät lähellä ja lehmä ammuu naapurin nurmella. Tässä on minun paikkani nyt, minun juureni ja minun tulevaisuuteni.

Pihlajaveden saaristo on kokonaisuudessaan äärimmäisen kaunis alue. Tyynenä kesäpäivänä saarten välissä melominen, käsien kasteleminen lämpimään veteen ja uiminen luodon ympäri ovat parhaita kesämuistojani. Saarten sokkelossa avautuu koko ajan uusia näkymiä, suojaisia lahtia ja auringon lämmittämiä kallioita. Meloen ehtii katsella tarkemmin, hidas eteneminen hiljentää mielen ja keho palautuu hitaassa liikkeessä. Melon mieluiten mieheni kanssa, hän tutkii karttoja, löytää parhaat maisemat ja kajakkien laskupaikat.

Viime kesänä ostimme kymmenen vuoden suunnittelun jälkeen pienen avoveneen, se laajensi reviiriä. Pakkaamme perheen villakoirat mukaan ja lähdemme ajelemaan saarten sokkeloon. Milloin minnekin. Trailerilla pieni vene kulkee helposti ja aina on edessä uudet maisemat. Toivon, että teinitkin lähtisivät joku päivä mukaan.

Anne-Mari Behm, mökkeilijä Ahvionsaaresta Pihlajavedeltä ja Tarinoita Saimaalta -podcastin tuottaja

Tervetuloa kuuntelemaan Tarinoita Saimaalta -podcastia, se löytyy Soundcloudista, Spotifysta, Facebookista sekä Instagramista. Lisäksi sarjat löytyvät Sääminkiseuran nettisivuilta kätevästi luettelona.