Julkaistu 27.06.2022

Tuore raportti: Vapaa-ajan asumisella yhä suurempi merkitys suomalaisille – Etelä-Savoa kehitetään kestävän vapaa-ajan asumisen mallialueeksi

Kestävän vapaa-ajan asumisen kehittämiseen pureuduttiin Mikkelissä Laiturilla-seminaarissa 17.6.2022. Tilaisuudessa julkaistiin myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusraportti kestävän vapaa-ajan asumisen kehittämisestä Etelä-Savossa*.

Vapaa-ajan asumisella on Etelä-Savossa taloudellisesti ja sosiaalisesti laajat vaikutukset: maakunnassa on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa, ja kausiväestön määrä suhteessa vakiväestön määrään on Suomen korkein. Etelä-Savoa kehitetään vapaa-ajan asumisen mallialueeksi, mihin sillä on hyvät edellytykset. Tavoitetta tukevat sekä Etelä-Savon ainutlaatuinen luonto että alueen sijainti sopivan välimatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Lisäksi Etelä-Savossa tehdään suunnitelmallista ja määrätietoista työtä, joka tähtää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään vapaa-ajan asumiseen.

”Vapaa-ajan asuminen ja monipaikkaisuus on Etelä-Savolle niin merkittävä vahvuus ja voimavara, että meidän on huolehdittava siitä, että vapaa-ajan asuminen on mahdollisimman kestävää. Siten voimme varmistaa, että myös tulevaisuudessa täällä mökkeillään”, sanoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Monipaikkaiset asukkaat yhä tärkeämpiä kuntien elinvoimalle

Etätyön lisääntyminen ja kasvava eläkeikäinen väestö ovat vaikuttaneet monipaikkaiseen asumiseen ja pidentäneet vapaa-ajanasunnoilla vietettävää aikaa. Monipaikkaisen asumisen lisääntyessä myös vapaa-ajanasukkaiden merkitys kuntien elinvoimaisuudelle kasvaa. Tämä pitää sisällään sekä taloudelliset voimavarat että sosiaalisen kestävyyden.

”Vapaa-ajanasukkaiden suhteellisen määrän kasvaessa he vahvistavat paikallisyhteisöjen sosiaalista kestävyyttä monissa kunnissa. Koska yhä harvemmalla monipaikkaisella asukkaalla on aiempia siteitä vapaa-ajan paikkakunnalleen, tarvitaan foorumeita ja yhteisiä tiloja, joissa kohtaamisia tapahtuu luonnollisesti”, sanoo Ruralia-instituutin projektipäällikkö Manu Rantanen.

Massadata auttaa ymmärtämään monipaikkaista asumista

Ruralia-instituutin Janika Raun ja Digital Geography Labin Olle Järv avaavat julkaistussa raportissa uusien aineistolähteiden käyttöä monipaikkaisen asumisen ymmärtämisessä.

Esimerkiksi matkapuhelindatan avulla on voitu tunnistaa vapaa-ajan asumiseen ja monipaikkaisuuteen liittyviä muutoksia Covid-19-pandemian aikana. Ruralia-instituutti tutki puolestaan yhteistyössä Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa nyt ensimmäistä kertaa sähkönkulutustietojen hyödyntämistä monipaikkaisen asumisen tarkastelussa. Kulutuksen ajallisten rytmien perusteella voidaan esimerkiksi arvioida vapaa-ajanasuntojen käyttöastetta tietyllä ajanjaksolla tai löytää poikkeuksia tyypilliseen kuukausittaiseen kulutukseen verrattuna.

Massadatan seuranta pitkällä aikavälillä antaa valmiuksia seurata yhteiskunnan muutoksia ja reagoida niihin. Sekä monipaikkaiset asukkaat että paikalliset yhteisöt voivat hyötyä siitä, että tätä tietoa hyödynnetään alueen kehittämisessä ja sitä koskevassa päätöksenteossa, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnassa.

Laiturilla-seminaarin järjesti Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi -hanke, jota hallinnoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Seminaarissa kuultiin myös puheenvuoroja ekologiseen vapaa-ajan asumiseen ja vapaa-ajanasukkaiden osallistumiseen liittyen. Tutustu Laiturilla-seminaariin puheenvuoroihin täältä.