Julkaistu 07.01.2021

Mökkeilyn suosio näkyy Savonlinnan seudulla – koronavuonna aikaa vietettiin mökeillä entistä enemmän

Päättynyt vuosi 2020 jää historiaan paitsi koronapandemiasta, myös mökkeilystä. Savonlinnan vapaa-ajanasukkaille suunnatun palvelukyselyn vastauksista ilmenee, että mökeillä ja seutukunnalla viihdytään hyvin. Savonlinna sai kouluarvosanan 8.5 kysyttäessä, suosittelisiko vastaaja vapaa-ajanasuntoa Savonlinnasta.

Kehittämiskohteista nousivat esiin erityisesti vesillä liikkujien palvelut ja pienehköjen remonttien tekijöiden helpompi löytäminen. Luontokohteet olivat vuonna 2020 ahkerassa käytössä. Vastauksissa ne mainittiin edelleen kehittämistä vaativina asioina. Tietoa eri palveluista etsitään monista kanavista ja sosiaalinen media nousi erityisesti esiin.

Julkisista palveluista eniten mainintoja saivat Savonlinnan kirjastot.

- Monipaikkaisen ihmisen silmin on helppo todeta seutumme vahvuudet ja kehittämiskohteet, kun vertailua on luonteva tehdä ainakin kahden eri paikkakunnan välillä. Kysymys kuuluukin, tunnistammeko itse mahdollisuutemme ja Saimaan lumovoiman riittävän hyvin, hankekoordinaattori Panu Litmanen Savonlinnan Hankekehitys Oy:stä pohtii. – Kuinka monessa kaupungissa vaikkapa kirjastoon voi mennä veneellä ja olla muutaman minuutin kuluttua nauttimassa torikahveja?

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä vuoden 2020 aikana eri lähteistä kuullulle: läppärien napsutus ja vasaroiden pauke ovat tänä vuonna olleet entistäkin merkittävämpi osa itäsavolaista äänimaisemaa. Melkein neljännes kyselyyn vastanneista ihmisistä on viettänyt aikaa mökillä yli neljä kuukautta.

Usein kuormittavaa tietotyötä tekeviä monipaikkaisia asukkaitamme viehättävät samat asiat kuin muitakin savonlinnalaisia. Järviluonto, vesien puhtaus sekä rauhallisuus ja hiljaisuus ravitsevat monella tasolla.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kyselystä on terveyspalveluiden merkittävyys: yli kolmannes vastaajista piti niitä erittäin tärkeinä. – Asialla voi olla liiketaloudellista merkitystä ja terveyspalveluiden entistä parempaa kohdentamista vapaa-ajanasukkaille kannattaa harkita, Litmanen toteaa.

Kyselyn vastaajista valtaosa (68 %) on työikäisiä (18-64 vuotta) palkansaajia (52 %), jotka asuvat Etelä-Savon ulkopuolella, useimmiten Uudellamaalla. Heidän palvelutarpeidensa oikealla tunnistamisella on merkitystä paitsi aluetalouden myös hedelmällisen vuorovaikutuksen kannalta.

- Kun vuonna 2020 jouduimme rakentamaan aivan konkreettisia esteitä Uudenmaan ja muun Suomen välille koronapandemian leviämisen hillitsemiseksi, toivon, että alkavana vuotena voimme purkaa niitä myös mielistämme, Litmanen tunnelmoi ja jatkaa, että Savonlinnan seudun vapaa-ajanasukkaat ovat monimuotoinen ja monipuolinen joukko ihmisiä, jotka ovat usein yhä kiinteämmässä yhteydessä paikkakuntaamme.

Lisätietoja:
Panu Litmanen, hankekoordinaattori
panu.litmanen@savonlinna.fi, p. 044 417 4971

Kuva: Savonlinnan kaupunki.

Mökkeilyn suosio ja Saimaan vetovoima näkyvät kiinteistökaupoissa. Kauppoja omarantaisista yleis- ja ranta-asemakaava-alueella sijaitsevista rakennetuista kohteista (alle 2 ha) on tehty tänä vuonna Etelä-Savossa 613, viime vuonna 390. Mediaanihinta nousi hieman, 80 000 eurosta 84 000 euroon. Rakentamattomia omarantaisia kohteita (alle 2 ha) on myyty tänä vuonna jo 179 (viime vuonna 92). Etelä-Savossa kauppoja tehtiin enemmän kuin missään muussa maakunnassa (Poiminta 31.12.2020).

Savonlinnassa on noin 8500 vapaa-ajanasuntoa ja niillä moninkertainen määrä käyttäjiä. Savonlinnan seutukunnalla on puolestaan yli 15 000 vapaa-ajanasuntoa. Niiden omistajista yli 60 % asuu vakituisesti Etelä-Savon ulkopuolella.

Etelä-Savo monipaikkaisen asumisen edelläkävijäksi 2019-2021 -hankkeessa (Laiturilla 2 -hanke) haetaan ratkaisuja vahvistaa maakunnan elinvoimaa monipaikkaisen asumisen avulla ja edistetään kestävää mökkeilyä.

Etelä-Savossa vapaa-ajan asuminen on monipaikkaisuuden muodoista erityisen keskeinen elinvoimaan, aluetalouteen ja palvelutarjonnan säilymiseen vaikuttava tekijä: maakunnan yli 50 000 vapaa-ajanasunnolla on noin 7 miljoonaa yöpymistä vuodessa, ja kausiväestön myötä Etelä-Savon väkimäärä jopa kaksinkertaistuu verrattuna vuodenvaihteen tilastoväkilukuun.