Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutukset nousussa

​​Vapaa-ajan asumisella on Etelä-Savolle merkittävä taloudellinen vaikutus, joka tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan. Näin todetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreessa tutkimuksessa, joka perustuu aikaisempaan kehitykseen, kyselyihin ja asiantuntijoiden näkemyksiin. Tutkimus toteutettiin osana Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi -hanketta.

Etelä-Savo on vapaa-ajan asumisen ykkösmaakuntia Suomessa. Sillä on erityinen asema pääkaupunkiseudulla asuville mökkiläisille suhteellisen lähellä sijaitsevien rantojensa vuoksi. – Vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus Etelä-Savon yksityiseen kulutukseen voisi nousta nykyisestä 157 miljoonasta eurosta jopa 199 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Tämä käsittää ainoastaan maakunnan ulkopuolelta tulevien vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutuksen, toteaa tutkija Susanna Kujala Ruralia-instituutista. 

– Vapaa-ajan asukkaiden kulutuksella on luonnollisesti myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia maakunnassamme. Työllisyysvaikutus on nykyisellään yli 300 henkilötyövuotta, ja se voi tulevaisuudessa olla 44–82 henkilötyövuotta suurempi, jos vapaa-ajan asumisen palvelutarjontaan ja palvelujen saavutettavuuteen panostetaan, muistuttaa projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

– Kasvu ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä vapaa-ajan asuminen on jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää palvelutarjonnalta mukautumista. Vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus voi muuten lähteä kehittymään myös toiseen suuntaan, vapaa-ajan asumisen asiantuntija Manu Rantanen huomauttaa.

Tutkimusavustaja Outi Hakalan mukaan Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen mahdollisista kehityssuunnista muodostettiin kolme erilaista skenaariota, joista yksi kuvaa negatiivisen kierteen tilannetta. Pessimistisen skenaarion toteutuminen tietäisi, että vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus laskisi 13 miljoonalla eurolla nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä vapaa-ajan asuminen edellyttääkin Etelä-Savossa yhteistä keskustelua, näkemystä ja uudistumiskykyä.

Maakunnan vakituisen asutuksen vähitellen vähentyessä vapaa-ajan asukkaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Tällä hetkellä vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan asuntoja on käytännössä yhtä paljon. Tarvitaan helposti saatavia palveluja ja rohkeaa markkinointia, jotta uudetkin vapaa-ajan asukkaat löytävät palvelut. Olisi kehitettävä myös uusia tapoja, joilla muualla asuvat vapaa-ajan asukkaat voisivat halutessaan käyttää varojaan mökkipaikkakuntien kehitykseen.

– Japanissa käytössä oleva kotiseutulahjoitusjärjestelmä antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua myös harvaan asuttujen alueiden kehitykseen, toteaa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista.

Uusia vapaa-ajan asuntoja on edelleen rakennettu Etelä-Savoon, joskin aikaisempaa maltillisemmin. Oleellista on, kuinka intensiivisessä käytössä mökit pysyvät sukupolvien vaihtuessa ja minkälaista mökkeilytyyliä uudet omistajat haluavat toteuttaa. Toistaiseksi mökkivuorokaudet ovat kasvaneet tasaisesti ja palvelujen käyttöön suhtaudutaan entistä myönteisemmin.

Linkki Ruralia-instituutin raporttiin: http://hdl.handle.net/10138/260557

Lisätiedot:

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi
Manu Rantanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, 044 5255 890, manu.rantanen@helsinki.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017–2019 -hankkeen tärkein tavoite on tukea maakunnan kehittymistä esimerkilliseksi vapaa-ajan asumisen alueeksi. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja osatoteuttajia ovat Savonlinnan Hankekehitys Oy sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, Mikkelin seutuvaliokunta, Savonlinnan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

  • 15.11.2018